Fokuksessa taiteilija: Banksy

Harva taiteilija on niin mystinen kuin Banksy. Hänen usein yksinkertaisissa töissään on provokatiivinen, mutta vakava pohjavsävy, johon sekoitetaan usein annos huumoria. Täällä kerromme sen, mitä tiedämme matkasta kriittisistä sapluunamaalauksista, joita on nähty monilla julkisilla paikoilla, Oscar-ehdokkuuteen ja hetkeen, jolloin hänen miljoonien arvoinen työnsä tuhoutui uuden omistajan silmien edessä.

Olet varmasti nähnyt jonkun taiteilija ja aktivisti Banksyn monista näyttävistä maalauksista. Hänen tekniikkoihinsa sisältyy usein spraymaalausta (graffiti) sapluunojen avulla. Työt ovat usein mustavalkoisia, joskus mukana on punainen korostusväri. Aiheet ovat voimakkaita, ja niissä on usein kriittistä huumoria sekä muun muassa sodan ja kapitalismin vastaisia sävyjä. Hänen maalaamansa hahmot ovat usein varusmiehiä, poliiseja, rottia, sotilaita, apinoita, vanhuksia ja lapsia.

Mutta kuka on Banksy? Banksysta on saatavana hämmästyttävän vähän tietoja, sillä hän haluaa pysyä anonyymina ja käyttää siksi salanimeä Banksy. Tiedämme, että hän on brittiläinen mies, syntynyt 1970-luvulla ja aloittanut alun perin katutaiteen ja graffitien tekemisellä. Hän on itse sitä mieltä, että anonyymius ja salaperäisyys hänen persoonansa ympärillä vain lisää taidemaailman kiinnostusta ja saa yhä useammat kiinnostumaan siitä, mitä hän sanoo ja tekee.

90-luvulla hänen taiteensa levisi ympäri Bristolia ja Lontoota, missä hänen suuresta muraalistaan ”The Mild Mild West” tuli yksi ensimmäisistä puhtaasti yhteiskuntakriittisistä töistä. Maalauksessa teddykarhu heittää Molotovin cocktailin kolmea poliisia kohti, ja työstä tuli pian ”tyypillinen” Banksy-työ – absurdien tilanteiden taidetta, jossa on raskaita pohjavireitä ja eräänlaista kritiikkiä nykymaailmaa kohtaan. Tämän jälkeen Banksyn sapluunoita ja maalauksia on nähty näyttelyissä – mutta useimmiten yllättäen suurten kaupunkien talojen julkisivuissa ja muureissa.

Maalattuaan monia vuosia graffiteja Banksy piti vuonna 2001 ensimmäisen taidenäyttelynsä Lontoossa. Näyttely oli pelkistetty, ja siellä kävi noin 500 vierasta. Läpimurto tuli vuonna 2003 työllä ”Turf War”, jossa uteliaat saattoivat nähdä muun muassa monarkiaa arvostelevan pop-taideteoksen ”Monkey Queen” kuningatar Elizabeth II:n hahmossa, joka oli maalattu simpanssiksi Ison-Britannian lipun eteen. ”Banksy explained” -sivustolla kerrotaan Banksyn tarkoittaneen, että Isoa-Britanniaa ”ohjaavat apinat”.

Seuraavien vuosien aikana Banksy tuli tunnetuksi ilkikurisena taiteilijana. Hän muun muassa meni Tate Britain -taidemuseoon ja sijoitti oman kriittisen taideteoksensa muiden maalausten joukkoon. Hän teki saman vuonna 2004 Pariisissa viemällä Louvreen oman versionsa Leonardo da Vincin maalauksesta ”Mona Lisa” – Banksyn versiossa kasvot oli tosin korvattu suurella smiley-hahmolla. Hän teki myöhemmin saman monissa tunnetuissa museoissa, missä huolella toteutettujen ja absurdien aiheiden havaitseminen muiden taideteosten joukosta kesti pitkään.

Itse ohjaamassaan dokumentissa ”Exit through the gift shop” hän sai kriittisen äänensä kuuluviin myös toisessa mediassa – elokuvassa. Dokumentti, tai ”mokumentti”, kuten jotkut kutsuvat sitä, sai palkintoja eri puolilla maailmaa, ja se oli jopa Oscar-ehdokkaana paras dokumenttielokuva -kategoriassa. Hänen elokuvansa ei kuitenkaan voittanut arvostettua palkintoa, minkä seurauksena syntyi katumaalaus, jossa nähtiin pieni tyttö pitelemässä Oscar-patsasta alahuuli roikkuen.

Banksyn monet luovat ja provokatiiviset työt

Monilla Banksyn töillä tuntuu aina olevan jokin viesti. Monet tunnistavat "Balloon Girlin" erilaiset versiot, joissa pieni tyttö tavoittelee karkuun päässyttä sydämen muotoista ilmapalloa. Toinen työ on ”Flower Thrower”, missä naamioitunut aktivisti on onnistunut vaihtamaan potentiaalisen aseensa kukkakimppuun. Kolmas on ”Kissing Coppers” -sapluuna, missä nähdään kaksi suutelevaa poliisimiestä. Työ sijoitettiin strategisesti Brightoniin, kaupunkiin, jota kutsutaan usein Ison-Britannian ”LGBTQ+ -pääkaupungiksi”.

Banksy on myös ”päivittänyt” useita tunnettuja taideteoksia ja lisännyt niihin oman kriittisen sävynsä. Hän on tulkinnut muun muassa Claude Monetin ”Vesililjat” maalaamalla liikennekartioita ja ostosvaunuja kauniiseen lampeen kellumaan. Tässä hänen uskotaan kohdistavan negatiivista arvostelua saasteita, ylikulutusta ja kapitalismia kohtaan. Hän kutsuu työtä hieman humoristisesti nimellä ”Show Me The Monet”.

Banksy-työ sai paljon huomiota vuonna 2018, kun yksi ”Balloon Girl” -teoksen versio piti myydä miljoonalla punnalla Sothebyn huutokaupassa Lontoossa. Kiistanalaista ei oikeastaan ollut maalaus itse, vaan se mitä tapahtui, kun tarjous hyväksyttiin ja maalauksen piti vaihtaa omistajaa. Maalaus päätyi paperisilppuriin ja tuhoutui osittain. Tämä ”vitsi” oli esillä mediassa kaikkialla maailmalla, ja teoksen arvon sanotaan vähintään kaksinkertaistuneen. Maalauksen uudeksi nimeksi tuli sen jälkeen ”Love is in the bin”, ja se myytiin vuonna 2021 noin 18 miljoonalla punnalla. Banksy itse sanoi, että tarkoitus oli ollut silputa koko työ sillä perusteella (mahdollisimman hyvin käännettynä): ”Jonkin tuhoaminen on myös luova oivallus”.

Banksy on yhä täydessä vauhdissa, ja kuka tietää, mikä seinä saa seuraavaksi vieraakseen Banksyn spraypullon. Monissa tapauksissa hänen työnsä on maalattu piiloon ja pesty pois, mutta silti Banksy tuntuu silti saavan viimeisen sanan. Vaikka emme ehkä koskaan saa tietää, kuka Banksy todella on – vai onko kyseessä huhujen mukainen kokonainen kollektiivi – on selvää, että Banksy on vaikuttanut vahvasti ja olennaisesti moderniin taidehistoriaan.

Haluatko nähdä lisää Banksyn taidetta? Käy virallisella Instagram-tilillä @Banksy.