Valitse oikea karkeus – siksi paperi kannattaa valita huolella

Oletko kuullut joskus tämän väittämän: ”Kyse ei ole niinkään väristä – tärkeintä on paperi”? Ja kyllä, se on osittain totta. Kun maalaat akvarelliväreillä, piirrät tusseilla tai teet croquis-piirustuksia – lopputulos on ehdottomasti paras silloin, kun olet valinnut alusta asti oikean paperin.

Mutta mikä sitten on ”oikea paperi”? Tässä oppaassa kerromme lisää käsitteistä, kuten karkeus ja neliöpaino, ja siitä, mitkä paperit sopivat hyvin juuri sinun taidemuodollesi.

Mistä puhumme, kun puhumme karkeudesta ja muista käsitteistä

Karkeus: Mitä karkeudella oikeastaan tarkoitetaan paperia kuvailtaessa? Olet varmasti huomannut, että papereita kuvaillaan eri tavoin, kuten sanoilla sileä, puolikarkea tai karkea. Kun puhutaan karkeudesta, tarkoitetaan yksinkertaisesti paperin pintastruktuuria. Karkea paperi on siis hienon, sileän paperin vastakohta, ja sen pinta tuntuu sormella tunnustellen karhealta.

Neliöpaino: Paperin neliöpainolla tarkoitetaan sitä, mitä neliömetri paperia painaa. Jos paperin edellä mainitaan esimerkiksi neliöpaino 300 g, se tarkoittaa lyhyesti sanottuna sitä, että neliömetri paperia painaa 300 g. Tukevan kartongin neliöpaino on yleensä noin 170–300 g, kun taas tulostuspaperin paino on noin 80 g. Tukevan akvarellipaperin neliöpaino voi olla jopa 640 g.

Hapoton paperi: Hapoton paperi on paperia, jonka pH-arvo on 7,0 (neutraali) tai korkeampi. Valitsemalla hapottoman paperin vältät paperin haalistumisen, haurastumisen ja värjääntymisen. Jos siis haluat työsi pysyvän pitkään hyvänä, kannattaa valita hapoton paperi.

Kylmäpuristettu vai kuumapuristettu: Useimmille meistä tulee varmasti mieleen laadukas oliiviöljy, kun puhutaan kylmäpuristuksesta. Termiä käytetään kuitenkin myös kuvailemaan paperia –sekä kuumapuristettu että kylmäpuristettu ovat paperin ominaisuuksia. Kylmäpuristettu paperi on puristettu kylmänä, mikä tekee pinnasta karkeamman. Kuumapuristettu paperi on valmistettu samalla tavalla, mutta se on puristettu kuumana, jolloin paperista tulee sileää. Kuumapuristettu paperi on paras valinta silloin, kun työssä on paljon pieniä yksityiskohtia, kuten esimerkiksi maalauksissa.

Liimaus: Sideaineen lisääminen paperiin sulkee paperin huokoset ja estää väriä imeytymästä paperin läpi – tätä kutsutaan paperin liimaamiseksi. Useimmat akvarellipaperit ovat liimattuja imukyvyn vähentämiseksi, mikä ehkäisee värien utuisuutta ja saa paperin kestämään paremmin nestettä. Sideaine määrittelee määrittää paperin imukyvyn. Kun käytät akvarellimaalauksessa liimattua paperia, sinun tulee kosteuttaa paperi ensin niin että se turpoaa, ja lopuksi tasoittaa paperi ja kiinnittää se puu- tai kuitulevyyn. Sen jälkeen voit aloittaa maalaamisen.

Minkä paperin siis valitsen?

Akvarelli-, akryyli- ja guassivärit: Nämä tekniikat edellyttävät kukin oman paperinsa. Sinun kannattaa valita paperi, jolla on suuri neliöpaino ja korkea imukyky, kuten n. 200–640 g/m2. Paperi, jolla on matala neliöpaino, kupruilee helposti ja voi hilseillä, jos käytät erittäin kosteuspitoisia värejä. Jos haluat elävän pinnan, valitse karkea paperi eli paperi, jonka pinta on karkea.

Öljyvärit: Myös silloin, kun maalaat klassisilla öljyväreillä, sinun tulee valita paperi huolella. Jos kokeilet maalata öljyväreillä tavalliselle paperille, saatat huomata, että imukykyinen materiaali imee värin itseensä. Perinteinen valinta onkin maalata kankaalle, mutta jos haluat käyttää paperia, löydät meiltä gessolla käsiteltyjä papereita. Valitsemalla käsitellyn paperin varmistat, että paperi ei kupruile ja että lopputulos on tasainen. Valitse esimerkiksi öljyväreille soveltuva erikoispaperi, joka on suunniteltu erityisesti juuri raskaille väreille, kuten öljyväreille, mutta myös akryyliväreille.

Luonnostelut, croquis-piirustukset ja pastelliliidut: Piirrätkö kevyellä kädellä ja luonnostelet paljon? Silloin sinun on helpointa työskennellä sileäpintaisen paperin kanssa. Luonnoslehtiöiden ja luonnospaperien neliöpaino on yleensä 120–250 g/m2.

Sinun, joka suosit paksumpia materiaaleja, kuten piirustushiiltä ja pastelliliituja, kannattaa valita luonnoslehtiä tai pastellilehtiö. Jotkut suosivat pastellilehtiöitä myös croquis-piirustuksissa saadakseen karkeamman pinnan, ja useimmissa pastellilehtiöissä on karkeahko pinta värien korostamiseksi parhaalla tavalla.

Marker-kynät ja tussit: Huopakynille ja tusseille tarkoitetut lehtiöt ja arkit ovat väriä läpäisemättömiä, eli niihin piirtäessä ei tarvitse pelätä värin imeytyvän paperin läpi ja sotkevan alla olevan arkin tai pöytäpinnan. Tällaisella paperilla kynien jälki myös pysyy terävänä, eikä paperi kupruile tai hilseile pinnastaan.

Etkö löydä sinulle sopivaa kategoriaa? Tutustu koko paperi- ja lehtiövalikoimaamme, ehkä löydät etsimäsi täältä.