Fokuksessa taiteilija: Andreas Henning

Vuoden 2025 Kevätsalongissa Andreas Henningin vertaansa vailla olevat akvarellit vangitsivat sekä katseemme että kiinnostuksemme. Mistä nämä eeppiset teokset olivat saaneet inspiraatiota ja motivaatiota? Maalaukset johtivat yhteen Kreatiman stipendeistä seuraavin perusteluin: "Värikkäitä ja mukaansatempaavia maalauksia, jotka vievät toiseen aikaan. Andreaksen akvarelliteokset saavat mielikuvituksen liikkeelle vain maalauksia katsomalla, ja näkemään ja kuvittelemaan kokonaisen tarinan." Ne ovatkin aivan erityisiä, vai mitä?

Andreas kertoo, että hänen tiensä maalaamisen pariin on itse asiassa aika hauska tarina. Hong Kongissa opiskeltuaan hän kertoo tunteneensa itsensä liian vanhaksi aloittamaan tietokonepelien pelaamisen uudelleen. Hän tarttui sen sijaan väreihin ja siveltimeen ja löysi kanavan luovuudelleen. Andreas on opiskellut lyhyen aikaa Barcelonan taidekoulussa, jossa hän sai maistaa makeaa taiteilijaelämää. Mutta hän ymmärsi myös sen, että vastuusta vapaa eläminen samanhenkisten luovien sielujen kanssa voi olla haastavaa. Koska miten tahansa asiaa katsookin, on laskuja, jotka tulee maksaa.

Andreas työskentelee nykyään insinöörinä, ja suunnittelee päivisin muovi- ja teräsosia. Maalaaminen on sivutyö, jolle hän haluaisi omistaa vielä enemmän aikaa. Hänellä on idea yhteisestä studiosta yhdessä muiden luovien tekijöiden kanssa. Hän haaveilee mahdollisesti työskentelevänsä tulevaisuudessa kokoaikaisesti neljä päivää viikossa, jotta voi käyttää enemmän aikaa maalaamiseen.

Andreas näkee luomuksensa eräänlaisena itsensä toteuttamisena. Mutta hän lisää myös, että hänen maalauksensa on "tuskin mikään meditatiivinen prosessi", sillä pienet virheet voivat pilata koko akvarellin. Hän nauttii kuitenkin täysin siemauksin ongelmanratkaisusta, joka syntyy maalauksen luomisen yhteydessä, sillä kun hän on tyytyväinen saavutuksiinsa, se voi olla sekä kehittävää että palkitsevaa. On vain löydettävä oikeat säädöt, jotta teos on tasapainossa.

”Pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus siihen, miten katse vaeltaa taulussa.
On mielenkiintoista yrittää ratkaista tämä palapeli.”
– Andreaksen prosessi alusta loppuun.

Andreas on valinnut akvarellivärit välineekseen strategisesta syystä. Hänen mielestään akvarellivärit sopivat erinomaisesti erilaisten abstraktien elementtien maalaamiseen, missä hän käyttää mielellään spraypulloa. Värit voivat myös valua, pigmenttiseokset voivat sakkautua ja sitten kuivua arvaamattomasti. Hän lisää myös, että se on puhtaasti käytännöllinen tekniikka. Väri on pohjimmiltaan tahraamaton ja hajuton, värit voidaan säilyttää ja helposti herättää eloon pienellä määrällä vettä. Eikä siinä vielä kaikki, akvarellipaperin pinta-ala on myös pienempi kuin hankalissa maalauskankaissa, mikä tarkoittaa sitä, että Andreas voi itse asiassa säilyttää teoksiaan sängyn alla olevassa laatikossa.

Aluksi hän työskenteli paljon lempiväreillään ruskealla ja keltaisella, mutta painostuksen jälkeen hän on laajentanut väripalettiaan hieman. Luomisprosessi alusta loppuun on suhteellisen suoraviivainen – hän kuvittelee aiheen, joka perustuu ajatuksiin, kuvan antamaan inspiraatioon tai kohtaukseen. Sitten hän tekee pieniä luonnoksia tai maalaa suoraan akvarellipaperille. Hän aloittaa usein klassisesti taivaan tai taustan maalaamisesta, ja siirtyy sitten tummempiin osioihin ja yksityiskohtiin. Valosta pimeyteen.

Hän saa paljon inspiraatiota väkivaltaisia kohtauksia sisältävästä populaarikulttuurista, johon hän sanoo ”tuhlanneensa huomattavan osan nuoruudestaan”. Andreaksen mielestä on hienoa, kun teos kertoo tarinan, joten hän yleensä yhdistää siihen eläimiä ja hahmoja kuvailevamman vaikutelman luomiseksi. Hän suosii historiallisia ja mytologisia tapahtumia, jotka kertovat eri aikakaudesta. Hänen mielestään hevoset ovat myös kiitollisia maalattavia, koska hännässä, jaloissa ja harjassa on paljon kaunista liikettä.

Andreaksen teoksissa on nähtävissä myös vaikutteita antiikin historiasta, jota hän mielellään romantisoi unelmalla yksinkertaisemmasta maailmasta. Häntä viehättävät myös vanhat reliefit, palatsit ja japanilaiset puupiirrokset. Hän haaveilee jonain päivänä omistavansa mökin, joka on stressitön, mutta tulvillaan mustarastaan laulua.

”On sääli, että renessanssimaalaukset,
kuten ratsuväen hyökkäykset ja sankariteot, ovat jääneet pois muodista.
Haluan puolustaa klassista ja romantisoivaa”
– Andreaksen inspiraation lähteet.

Andreas kuvailee itseään yleisesti ”takapajuiseksi ajattelijaksi taiteen suuntausten suhteen”. Vierailu modernin taiteen museossa saa useimmissa tapauksissa huonolle tuulelle. Hän ei yleensä ole kiinnostunut modernista taiteesta, ja sen taustalla olevista voimista. Tässä yhteydessä hän mainitsee generatiivisen tekoälytaiteen syntymisen, jota hän kuvailee jopa ”masentavaksi”: Hän kuitenkin toivoo, että ihmisten luoma taide saa tulevaisuudessa saman erityisaseman kuin käsintehdyt tuotteet saivat massatuotannon alettua.

Andreas haluaa sen sijaan nostaa esiin tekijöitä, jotka ovat inspiroineet häntä matkan varrella. Hän pitää muun muassa venäläisestä taiteilijasta Alexander Votsmushista; yksi Andreaksen esikuvista, joka maalasi lahjakkaasti ja mielikuvituksellisesti. Hän uskoo, että yhdistettynä Rembrandtin tai Lerinin kykyyn nähdä valaistuksen vaikutus, tämä olisi hänen suurin taiteellinen unelmansa. Hän mainitsee myös Claude Bucklen leikin valon kanssa, ja Alfonso Muchan eeppiset teokset todellisina mestariteoksina. Andreaksen kaikkien aikojen suosikkimaalaus on kuitenkin luultavasti taiteilija Ilja Repinin ”Sadko in the underwater kingdom”.

Jos olet kiinnostunut akvarellien maalaamisesta, kaukana tekoälyaallosta, niin Andreaksella on vinkkejä annettavaksi. Jos olet aloittelija akvarellimaalauksessa, unohda kalliit materiaalit, sillä tarvitset enimmäkseen harjoittelua, harjoittelua ja harjoittelua. Hän itse nosti paperin laatua vähitellen, ja nykyään hän käyttää mieluummin – vastoin laajempaa suuntausta – sileää paperia, jossa on kohtuullinen tekstuuri. Hän suosittelee myös saman aiheen toistamista, vaikka se ”menisi pieleen” ensimmäisellä kerralla. Aina on jotain opittavaa ja pohdittavaa, joten anna sille aikaa äläkä anna periksi.

Materiaalien osalta hän haluaa myös huomauttaa, että paperi on haurasta, joten kannattaa työskennellä erittäin varovasti. Hän mainitsee myös rakkaan spraypullonsa; korvaamattoman yleistarvikkeen. Sen avulla voi antaa kuvan muodostua paperille ilman vaaraa siitä, että värit sotkeutuvat, sekä maalata ääriviivoja ja luoda väriliukumia ja tekstuureja osin kuivuneisiin väreihin.

”On täysin mahdollista tehdä upeita teoksia päiväkodin väreillä kopiopaperille”
– Andreas kertoo, miten aloitat akvarellimaalauksen.

Yksinkertaisilla välineillä pääsee pitkälle!

Haluatko nähdä lisää Andreaksen jännittävää taidetta? Vieraile hänen kotisivullaan https://www.andreashenning.se/.